Hästensin tarina läpi vuosisatojen

Kuusi sukupolvea mestarikäsityöläisiä ovat tehneet Hästensistä sen mitä se on nyt - perheyritys jota edelleen ajavat eteenpäin unen hyveet ja nöyrä ylpeys käsityötä kohtaan. Jokainen sukupolvi on muovannut osaltaan Hästensiä ja selvinnyt haasteista matkallaan. Tässä eräänlaista makuuhuoneluettavaa, Hästensin tiivistetty historia.

Ensimmäinen sukupolvi

Pehr Adolf Janson

Joulu vuonna 1839 oli surullista aikaa yhdeksänvuotiaalle Pehr Adolfille ja hänen kuudelle sisarukselleen, perheen pienessä kodissa Örebron ulkopuolella. Heidän isänsä Johan Janson oli juuri kertonut heille, että heidän äitinsä oli menehtynyt, tuon ajan ankarien olosuhteiden uuvuttamana. 1800-luvulla köyhyys oli vallalla Ruotsissa ja kolmasosa väestöstä muutti paremman elämän perässä Yhdysvaltoihin. Pehr Adolfin isä jäi Ruotsiin, ja lasten varttuessa hän painotti heille, miten tärkeää on omata ammataito sekä taitavana käsityöläisenä että myös kauppiaana:

“Haluan, että teistä tulee parempia kuin minusta. Haluan, että opitte hallitsemaan valitsemanne ammatin ja sen avulla annatte ihmisille mitä he haluavat. Haluan, että näin tekemällä pystytte aina huolehtimaan rakkaimmistanne."

Pehr Adolfista tulee nuori mies, jolla on suuria tavoitteita. Hän on päättänyt, että hänestä tulee mestarisatulantekijä. Päätös tulee muuttamaan paitsi hänen elämänsä, myös hänen lastensa ja tulevien sukupolvien elämän. 18-vuotiaana Pehr Adolf pääsee satulantekijän oppipojaksi, oppii tekemään poikkeuksellisen tasokkaita satuloita ja valjastamaan ruotsalaisen nahan mahdin.

Neljä vuotta myöhemmin 22.3.1852 Ruotsin kuningas myöntää hänelle Mestarisatulantekijän arvonimen. Satuloiden ja valjaiden tekemisen lisäksi satulantekijän tehtäviin kuuluu myös hienoimpien hevosenjouhipatjojen ja nahkatuotteiden valmistus. Kaikkein taitavimmat käsityöläiset osasivat valmistaa ne äärimäisellä tarkkuudella, mutta myös nopeasti. Intohimoisella Spirit of Excellencellä.

Suurella ylpeydellä Pehr Adolf totetuttaa omia ja isänsä unelmia. Hän menee naimisiin elämänsä rakkauden, Elisabeth Charlotta Carolina Almbladin kanssa. Lopulta he muuttavat pieneen Hedin kylään Köpingin lähellä, kolmen lapsensa Adolf Fredrikin, Ida Elisabethin ja Per Thuren kanssa. Molemmat hänen poikansa seuraavat isänsä jalanjälkiä ja heistä tulee myös satulantekijöitä. Adolf Fredrik lopettaa myöhemmin satulantekemisen ja suuntaa politiikkaan. Siellä hän on aikaansa edellä kampanjoidessaan aktiivisesti ja intohimoisesti suokupuolten välisen tasa-arvon puolesta.

Toinen sukupolvi

Per Thure varmistaa että perheen mestariperinteet jatkuvat 1800-luvun lopulle ja 1885 ottaa yrityksen johtaakseen. Näihin aikoihin perhe on jo päässyt pitkälle noudattamalla isänsä neuvoa, pyrkien siihen että jokainen sukupolvi pystyisi parantamaan edelliseen nähden ja näin tarjota turvaa läheisilleen. Per on kasvatettu samalla lailla kuin isänsä, joten myös hän osaa nopeasti sopeutua ajan tuomiin muutoksiin. Ensimmäisen maailmansodan tuodessa Ruotsiin ensimmäiset automobiilit, hän tekee viisaan päätöksen keskittää yrityksen toiminnot hevosenjouhipatjoihin, tuoleihin ja tyynyihin.

PER THURE JANSON

Kolmas sukupolvi

David Stefanus Janson

Per Thure ja hänen poikansa David Janson jatkavat mestarisatulantekijöiden perinteitä kasvattamalla satuloiden ja valjaiden valmistusta, samalla laajentaen perheyritystä tekemällä entistä enemmän sänkyjä. Automobiilin jatkaessa yleistymistään, Janson ennustaa että ihmisten tapa liikkua on muuttumassa, ja vuonna 1917 päättää keskittyä täysin sänkyjen valmistamiseen. Juhannusaattona Jansonin taiteilijaserkku Paul Janson piirtää Hästensin ensimmäisen logon.

Hevonen sisällytetään yrityksen nimeen muistuttamaan sen mestarisatulantekijöiden perinteistä ja on myöhemmin vakiintunut Hästensin identiteetin määritteleväksi symboliksi. Samana vuonna ilmaantuu yllättäen vaikeuksia tasokkaiden materiaalien hankkimisessa. Aitoa hevosenjouhta, materiaalia jota on aina käytetty sänkyjen pehmustamiseen, on vaikea löytää riittävän hyvälaatuisena ja tarvittavia määriä. Hyväksyttävän laadun varmistamiseksi jouhet pitää tarkasti valikoida, pestä, keittää, kutoa, polttaa ja perusteellisesti puhdistaa. Näin niistä saadaan esiin niiden oikeat täyttöominaisuudet. Janson ja hänen isänsä ratkaisevat ongelman perustamalla oman tehtaansa hevosenjouhien käsittelemiselle, samalla varmistaen että Hästensin laatu pysyy totutun korkeana.

David Janson muistelee: "Isäni oli vanhanaikainen käsityöläinen. Hänelle käsitteet kuten laatu ja käsityöläisyys olivat lähes pyhiä. Tuo asenne oli painautunut minun ja kaikkien yrityksessämme työskennelleiden mieliin. Me valmistamme tuotetta, joka ansaitsee ihmisten kunnioituksen. Se on ohjenuora, josta olemme aina pitäneet kiinni.” "Siihen aikaan olosuhteet joissa mestarisatulantekijät työskentelivät, olivat kaukana täydellisestä, eikä tulevaisuudessa näkynyt parannusta. Itse asiassa päinvastoin. Mutta mietimme, miten pystyisimme laajentamaan kapeaa viitekehystä jossa työskentelimme, pitäisikö meidän laajentaa pienimuotoinen käsityöläisyytemme vaatimattomaksi pieneksi yritykseksi. Siihen aikaan töitä tekivät isäni, muutamat käsityöläiset ja minä.” "Edistyäksemme, meidän pitäisi murtaa puhtaan käsityöläisyyden rajoitteet ja jatkaa työskentelyä teollisemmilla menetelmillä. Keksimme idean täydentää toimintaamme omalla hevosenjouhien kutomotehtaalla.” "Ehkäpä se oli se 'jokin pieni kipinä sisällämme' joka sai meidät perustamaan tehtaan. Vuosi jona laajensimme toimintaamme oli 1917 ja minä olin 25-vuotias silloin. Luonnollisesti aika oli haastava tällaisen hankkeen käynnistämiselle; ensimmäinen maailmansota oli käynnissä, laadukkaita materiaaleja oli hankala hankkia ja toimintaan soveltuvat koneet olivat kiven alla. Olosuhteet eivät parantuneet kun isäni sairastui. Tilanne näytti surkealta, mutta olemme kotoisin Västmanlandista. Tämän seudun ihmiset ovat tunnettuja siitä, että he eivät anna koskaa periksi. Luultavasti pelkkä ylpeys esti meitä luovuttamasta!"

Kolme vuotta oli kulunut päätöksestä keskittyä täysin sänkyjen valmistamiseen ja perustaa oma hevosenjouhien kutomotehdas kun Hästens osti 20 tonnia hevosenjouhia täyttääkseen tuotantotavoitteet. Mestarisatulantekijät olivat omistautuneet laadun tarkkailemiselle luodakseen parhaat mahdolliset tuotteet. Spirit of Excellence ajoi heitä eteenpäin, murtaen olosuhteiden asettamat rajoitteet ja kohottaen heidän tavoitteensa omalle tasolleen. He matkustivat ympäri maailmaa etsien hienoimpia mahdollisia materiaaleja ja päätyivät lopulta Egyptiin, missä maailman kauneimmat hevosenjouhet sijaitsevat. Siitä hetkestä lähtien upeat Arabianhevosten jouhet kuljetettiin Köpingiin, missä ne pestiin ja huuhdeltiin tehtaan ohi kulkevan raikkaan joen vesissä.

Pian Hedin pikkukylä alkoi käydä liian pieneksi nopeasti laajenevalle perheyritykselle ja vuonna 1924 Janson alkoi harkita yrityksen siirtämistä Tukholmaan. Pääkaupungissa oli tarjolla enemmän asiakkaita, ja Hästensin kauppa kävi jo kiivaana Nordiska Kompanietin tavaratalossa kaupungin keskustassa. Paikka tehtaalle oli jo valmiiksi katsottuna Sundbybergissä Tukholman lähellä, mutta orastava romanssi muutti suunnitelmia ja vei Hästensin sen sijaan Köpingiin. Köpingissä asuva Astrid oli valloittanut David Jansonin sydämen ja seuraavana vuonna parin ensimmäinen lapsi Solveig syntyi. Yrityksen päämaja on sijainnut Köpingissä tästä lähtien.

Vuonna 1926 yritys alkoi sänkyjen lisäksi valmistaa peittoja ja tyynyjä hienoimmista mahdollisista untuvasta ja höyhenistä.

1930-luvulla perhe huomasi, että ihmisten nukkumistottumukset olivat muuttumassa merkittävästi. Tähän asti monet olivat tehneet vuoteensa sohvalle ja nukkuneet siinä yönsä, mutta nyt ihmiset alkoivat sisustaa itselleen erillisiä makuuhuoneita ja investoivat oikeisiin sänkyihin. Tammikuun 13. päivä 1935 Hästensin logo rekisteröitiin tavaramerkiksi Ruotsissa, ja on voimassa yhä tänäkin päivänä.

1940-luvun puolessa välissä Hästensin tilat alkoivat jälleen käydä pieniksi ja yritys alkoi suunnitella seuraavaa laajentumistaan. Janson ei halunnut yrityksen ainoastaan laajentavan, hän halusi luoda täysin uudenlaisen tehtaan. Vuosikymmenen lopulla hän tapasi Ralph Erskinen, joka oli tuolloin vielä harvojen tietämä arkkitehti. Erskinen tyyli vetosi Jansoniin ja hän pyysi Erskineä suunnittelemaan uuden tehtaan. Lopputuloksena oli rakennus, joka ei muistuttanut perinteisiä tehdasrakennuksia. Alun perin rakennusta kutsuttiin "Tivoliksi" ja sen ainutlaatuinen design, elegantit linjat ja ilmavat kaarimaiset muodot saavuttivat ikonisen aseman ruotsalaisten arkkitehtien keskuudessa.

Laadun ja kestävyyden lupauksena Janson esitteli 25 vuoden takuun kaikille Hästensin valmistamille sängyille. Aikomuksena oli valmistaa sänkyjä, jotka olisivat 25 vuoden käytön jälkeen yhtä mukavia (tai mukavempia) kuin ensimmäisenä yönä.

Hästensin juhlistaessa 100-vuotiasta taivaltaan sängynvalmistajina 1952, Kuningas Kustaa VI Adolf nimitti sen Kuninkaalliseksi hovitoimittajaksi, ja vieraili Köpingin tehtaalla seuraavana vuonna toimittaakseen virallisen tunnustuksensa yrityksen korkealaatuisille tuotteille. Samana vuonna ruotsalainen America Line tilasi Hästensin sängyt M/S Gripsholm-risteilijälleen. Hästensin ylivoimaisen laadun maine oli alkanut levitä.

Neljäs sukupolvi

David Jansonin tytär Solveig toimi yrityksen talousjohtajana useita vuosia 1900-luvun puolessa välissä, ja vuonna 1963 otti operatiivisen vastuun yhdessä miehensä Jack Ryden kanssa ja tyttäriensä Ethelin ja Yvonnen tuella. Yritys laajensi tasaisesti toimintaansa useisiin suuntiin, kuten huonekalujen ja istuintyynyjen valmistukseen.

Jack Ryde oli intohimoinen taiteen ja muotoilun ystävä, ja halusi kehittää selvästi erotettavan, korkealaatuisen kuvion joka edustaisi Hästensin brändiä. Vuonna 1978 hän suunnitteli Hästensin siniruudun ja esitteli sen huonekalumessuilla Ruotsissa. Katseenvangitseva design sai välittömästi paljon kritiikkiä ruotsalaiselta lehdistöltä. Raikas sini-valko-ruudullinen kuvio erottui täysin muusta 1970-luvun muodista, joka koostui ruskeista, vihreistä ja oransseista. Se oli jotain täysin uutta, jotain mitä ei oltu ikinä nähty sängyissä. Historia on kuitenkin todistanut, että päätös oli oikea. Jack Ryder haastoi vallitsevaa olotilaa ja muutti perinteisiä käsityksiä sänkyjen ulkonäöstä ja toiminnallisuudesta.

Solveig Ryde & Jack Ryde

Viides sukupolvi

Jan Ryde

Vuonna 1988, kymmenen vuotta siniruudun esittelemisen jälkeen, Jan Ryde ottaa yrityksen ohjat käsiinsä. Aivan kuten isoisänsäkin, Jan Ryden ja Hästensin tarina on osaksi rakkaustarina. Hän tapaa kauneimman tytön jonka on koskaan nähnyt, köpingiläisen Anne-Lien. Teollisuustalouden opettaminen ja mahdollinen tohtorius Linköpingin teollisessa yliopistossa saavat jäädä, kun Jan päättää muuttaa takaisin kotiseuduilleen johtamaan Hästensin toimintoja ja perustamaan perheen.

Nykyään yksi heidän neljästä nuoresta pojistaan on jo alottanut työskentelyn perheyrityksessä. Ryden johdossa yritys on terävöittänyt keskittymistään ydinosaamiseensa ja luonnonmukaisten siniruutusänkyjen maailmanlaajuinen kysyntä on kasvanut dramaattisesti.

Vuonna 1995 Kuningas Carl Kustaa XIV nimitti Hästensin Kuninkaalliseksi hovitoimittajaksi toisen kerran.

Hästensin sänkyjen menekki jatkoi nousuaan, ja vuonna 1998 se päätti laajentaa tehdastaan jälleen. Niinpä 50 vuotta sitten uransa alussa ensimmäisen tehtaan suunnitellut Ralph Erskine palasi nyt maineikkaana arkkitehtinä suunnittelemaan myös tehtaan uudet laajennukset.

Jan kantaa ylpeänä mestarikäsityöläisten perinteitä 2000-luvulle ja tänä päivänä pieni perheyritys on laajentanut markkinoitaan 37 maahan Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Sängyt valmistetaan edelleen käsityönä, samoista luonnonmateriaaleista ja samalla Spirit of Excellencellä, joilla Pehr Adolf valmisti ensimmäiset sänkynsä yli 160 vuotta sitten.

Hae myymälä

Löydä Hästens myymälä, shop-in-shop tai hotelli Hästens-sängyillä